Sulje mainos

Yhdysvalloissa viime viikolla Applea uhkailtiin ja puolustettiin julkisesti, mikä oli esimerkillinen tapaus haastatteli Yhdysvaltain senaatin pysyvä tutkintakomitea, joka ei pidä siitä, että kalifornialainen jättiläinen saa verohelpotuksia. Joillekin amerikkalaisille lainsäätäjille piikki silmässä on irlantilaisten yritysten verkosto, jonka ansiosta Apple maksaa käytännössä nollaveroa. Millainen omenapolku Irlannissa todella on?

Apple istutti juurensa Irlantiin jo vuonna 1980. Siellä hallitus etsi keinoja turvata lisää työpaikkoja, ja koska Apple lupasi luoda niitä yhteen Euroopan köyhimmistä maista, se sai palkkiona verohelpotuksia. Siksi se on toiminut täällä käytännössä verovapaasti 80-luvulta lähtien.

Irlannille ja erityisesti Corkin piirikunnan alueelle Applen saapuminen oli ratkaisevan tärkeää. Saarimaa oli kriisissä ja selviytyi taloudellisista ongelmista. Corkin kreivikunnassa telakat suljettiin ja Fordin tuotantolinja päättyi myös sinne. Vuonna 1986 joka neljäs ihminen oli työttömänä, irlantilaiset kamppailivat nuorten älykkyyden viemisen kanssa, joten Applen tulon piti ennakoida suuria muutoksia. Aluksi kaikki alkoi hitaasti, mutta nykyään kalifornialainen yritys työllistää Irlannissa jo neljä tuhatta henkilöä.

[su_pullquote align="right"]Ensimmäiset kymmenen vuotta olimme Irlannissa verovapaita, emme maksaneet siellä mitään hallitukselle.[/ su_pullquote]

"Siellä oli verohelpotuksia, siksi menimme Irlantiin", myönsi Del Yocam, joka oli valmistusjohtaja 80-luvun alussa. "Nämä olivat suuria myönnytyksiä." Applella todellakin oli parhaat mahdolliset ehdot. "Ensimmäiset kymmenen vuotta olimme verovapaita Irlannissa, emme maksaneet siellä mitään hallitukselle", sanoi yksi entinen Applen finanssiviranomainen, joka pyysi nimeämättä. Apple itse kieltäytyi kommentoimasta verotustilannetta 80-luvulla.

On kuitenkin huomattava, että Apple ei ollut kaukana ainoasta yrityksestä. Alhaiset verot houkuttelivat irlantilaisia ​​myös muihin vientiin keskittyneisiin yrityksiin. Vuosina 1956–1980 he tulivat Irlantiin siunauksen kanssa, ja vuoteen 1990 saakka he olivat vapautettuja verojen maksamisesta. Ainoastaan ​​Euroopan unionin edeltäjä Euroopan talousyhteisö kielsi nämä käytännöt irlantilaisilta, joten vuodesta 1981 lähtien maahan tulleiden yritysten oli maksettava veroja. Korko oli kuitenkin edelleen alhainen – se liikkui kymmenen prosentin tuntumassa. Lisäksi Apple neuvotteli lyömättömät ehdot Irlannin hallituksen kanssa näiden muutosten jälkeenkin.

Yhdessä suhteessa Apple oli kuitenkin ensimmäinen Irlannissa ja asettui tänne ensimmäisenä teknologiayhtiönä, joka perusti tuotantolaitoksen Irlantiin, kuten John Sculley, Applen toimitusjohtaja vuosina 1983–1993, muistutti. Sculley myönsi myös, että yksi syistä, miksi Apple valitsi Irlannin Irlannin hallituksen tukien vuoksi. Samaan aikaan irlantilaiset tarjosivat erittäin alhaisia ​​palkkoja, mikä oli erittäin houkuttelevaa yritykselle, joka palkkaa tuhansia ihmisiä suhteellisen vaatimattomiin töihin (sähkölaitteiden asennus).

Apple II -tietokone, Mac-tietokoneet ja muut tuotteet kasvoivat vähitellen Corkissa, ja niitä kaikkia myytiin sitten Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. Irlannin verovapaus ei kuitenkaan yksinään antanut Applelle mahdollisuutta toimia verovapaasti näillä markkinoilla. Tuotantoprosessia paljon tärkeämpää oli teknologian takana oleva immateriaalioikeus (jota Apple tuotti Yhdysvalloissa) ja tavaroiden varsinainen myynti, joka tapahtui Ranskassa, Britanniassa ja Intiassa, mutta mikään näistä maista ei tarjonnut ehtoja Irlanti. Siksi Applen täytyi maksimoida myös Irlannin toimintoihin kohdistettavissa oleva voiton maksimoidakseen verotuksen optimoinnin.

Tehtävä koko tämän monimutkaisen järjestelmän suunnittelusta annettiin Mike Rashkinille, Applen ensimmäiselle veropäällikölle, joka tuli yritykseen vuonna 1980 Digital Equipment Corp.:sta, joka oli yksi ensimmäisistä amerikkalaisen tietokoneteollisuuden edelläkävijöistä. Siellä Rashkin hankki tietoa tehokkaista veroyhtiörakenteista, joita hän myöhemmin käytti Applella ja siten Irlannissa. Rashkin kieltäytyi kommentoimasta tätä tosiasiaa, mutta ilmeisesti hänen avullaan Apple rakensi Irlantiin monimutkaisen verkoston pienempiä ja suurempia yrityksiä, joiden välillä se siirtää rahaa ja käyttää siellä saamiaan etuja. Koko verkostosta kaksi osaa on tärkein - Apple Operations International ja Apple Sales International.

Apple Operations International (AOI)

Apple Operations International (AOI) on Applen tärkein holdingyhtiö ulkomailla. Se perustettiin Corkissa vuonna 1980 ja sen päätarkoituksena on yhdistää käteisvaroja useimmista yhtiön ulkomaisista sivukonttoreista.

  • Apple omistaa 100 % AOI:sta joko suoraan tai hallitsemiensa ulkomaisten yritysten kautta.
  • AOI omistaa useita tytäryhtiöitä, mukaan lukien Apple Operations Europe, Apple Distribution International ja Apple Singapore.
  • AOI:lla ei ollut fyysistä läsnäoloa tai henkilökuntaa Irlannissa 33 vuoteen. Sillä on kaksi johtajaa ja yksi upseeri, kaikki Applelta (yksi irlantilainen, kaksi Kaliforniassa).
  • Hallituksen 32 kokouksesta 33 pidettiin Cupertinossa, ei Corkissa.
  • AOI ei maksa veroja missään maassa. Tämän holdingyhtiön nettotulot olivat 2009 miljardia dollaria vuosina 2012–30, mutta sillä ei ollut verovelvollista missään maassa.
  • AOI:n tulot muodostivat 2009 prosenttia Applen maailmanlaajuisista voitoista vuosina 2011–30.

Selitys sille, miksi Applen tai AOI:n ei tarvitse maksaa veroja, on suhteellisen yksinkertainen. Vaikka yritys perustettiin Irlannissa, mutta häntä ei ollut merkitty verotukselliseksi missään. Siksi hänen ei tarvinnut maksaa senttiäkään veroja viimeisen viiden vuoden aikana. Apple on havainnut porsaanreiän Irlannin ja Yhdysvaltojen lainsäädännössä, joka koskee verotuksellista asumista, ja on käynyt ilmi, että jos AOI on perustettu Irlannissa, mutta sitä hallinnoidaan Yhdysvalloista, hänen ei tarvitse maksaa veroja Irlannin hallitukselle, mutta ei myöskään Yhdysvaltain hallitukselle, koska se perustettiin Irlannissa.

Apple Sales International (ASI)

Apple Sales International (ASI) on toinen irlantilainen sivukonttori, joka toimii kaikkien Applen ulkomaisten immateriaalioikeuksien säilytyspaikkana.

  • ASI ostaa valmiita Apple-tuotteita kiinalaisista tehtaista (kuten Foxconnista) ja myy niitä edelleen merkittävällä hinnalla muille Applen sivukonttoreille Euroopassa, Lähi-idässä, Intiassa ja Tyynenmeren alueella.
  • Vaikka ASI on irlantilainen sivuliike ja ostaa tavaroita, vain pieni osa tuotteista päätyy Irlannin maaperään.
  • Vuodesta 2012 lähtien ASI:lla ei ollut työntekijöitä, vaikka sen liikevaihto oli 38 miljardia dollaria kolmen vuoden aikana.
  • Vuosina 2009–2012 Apple pystyi siirtämään 74 miljardia dollaria globaaleista tuloistaan ​​Yhdysvalloista kustannustenjakosopimusten avulla.
  • ASI:n emoyhtiö on Apple Operations Europe, joka omistaa yhdessä kaikki immateriaalioikeudet, jotka liittyvät Applen ulkomaille myytäviin tuotteisiin.
  • Kuten myös AOI ASI ei ole rekisteröity verotukselliseksi missään, joten se ei maksa veroja kenellekään. Globaalisti ASI maksaa veroja todellisen minimin, viime vuosina veroaste ei ole ylittänyt prosentin kymmenesosaa.

Kaiken kaikkiaan pelkästään vuosina 2011 ja 2012 Apple vältti 12,5 miljardia dollaria veroja.

Lähde: BusinessInsider.com, [2]
.