Ala-asteen luokkahuone, jossa painetuille oppikirjoille ei enää ole paikkaa, mutta jokaisella oppilaalla on edessään tabletti tai tietokone, jossa on kaikki interaktiivinen materiaali, josta hän voisi koskaan olla kiinnostunut. Tämä on visio, josta puhutaan paljon, koulut ja oppilaat ottaisivat sen vastaan, siitä on hiljalleen tulossa todellisuutta ulkomailla, mutta Tšekin koulutusjärjestelmässä sitä ei ole vielä toteutettu. Miksi?
Tämän kysymyksen esitti kustannusyhtiö Frausin Flexibook 1:1 -projekti. Yritys, joka päätti ensimmäisten joukossa (vaihtelevalla menestyksellä ja laadulla) julkaista oppikirjoja interaktiivisessa muodossa, testasi tablettien käyttöönottoa 16 koulussa vuoden ajan kaupallisten ja valtion kumppanien avulla.
Hankkeeseen osallistui yhteensä 528 oppilasta ja 65 opettajaa alakoulujen ja monivuotisten lukioiden toisesta luokasta. Klassisten oppikirjojen sijaan opiskelijat saivat iPadit, joissa oppikirjoja oli täydennetty animaatioilla, kaavioilla, videolla, äänellä ja linkeillä lisäsivustoille. Matematiikkaa, tšekkiä ja historiaa opetettiin tableteilla.
Ja kuten National Institute of Educationin liitännäistutkimuksessa havaittiin, iPad voi todella auttaa opetuksessa. Pilottiohjelmassa hän pystyi innostamaan opiskelijoita jopa niin huonomaineisesta aiheesta kuin Tšekki. Ennen tablettien käyttöä opiskelijat antoivat sille arvosanan 2,4. Projektin päätyttyä he antoivat sille huomattavasti paremman arvosanan 1,5. Samalla opettajat ovat myös modernin teknologian faneja, täysin 75 % osallistujista ei enää halua palata painettujen oppikirjojen pariin ja suosittelisi niitä kollegoilleen.
Vaikuttaa siltä, että tahto on oppilaiden ja opettajien puolella, koulujen rehtorit onnistuivat rahoittamaan projektin omasta aloitteestaan ja tutkimus osoitti myönteisiä tuloksia. Joten mikä on ongelma? Kustantaja Jiří Frausin mukaan jopa koulut itse ovat hämmentyneessä modernin teknologian käyttöönotosta opetuksessa. Hankerahoituskonseptista, opettajankoulutuksesta ja teknisestä taustasta puuttuu.
Tällä hetkellä ei esimerkiksi ole selvää, pitäisikö valtion, perustajan, koulun vai vanhempien maksaa uudet opetusvälineet. "Saimme rahat eurooppalaisista varoista, loput maksoi perustajamme eli kaupunki." sanoi yhden osallistuvan koulun rehtori. Rahoitus on tällöin huolella järjestettävä yksilöllisesti, ja kouluja rangaistaan siten innovatiivisuudestaan.
Kaupungin ulkopuolella olevissa kouluissa jopa niin ilmeisen ilmeinen asia kuin Internetin tuominen luokkahuoneisiin voi usein olla ongelma. Sen jälkeen kun olet pettynyt koulujen huolimattomaan Internetiin, ei ole mitään ihmeellistä. On julkinen salaisuus, että INDOŠ-projekti oli itse asiassa vain kotimaisen IT-yrityksen tunneli, joka toi odotettujen hyötyjen sijaan paljon ongelmia ja jota ei enää juuri käytetä. Tämän kokeilun jälkeen jotkut koulut järjestivät Internetin käyttöönoton itse, kun taas toiset harmittivat modernia teknologiaa kokonaan.
Pääasiassa on siis poliittinen kysymys, onko lähivuosina mahdollista rakentaa kattava järjestelmä, joka mahdollistaisi kouluille (tai ajan mittaan valtuutuksen) yksinkertaisen ja tarkoituksenmukaisen tablettien ja tietokoneiden käytön opetuksessa. Rahoituksen selkiyttämisen lisäksi sähköisten oppikirjojen hyväksymisprosessia on selkeytettävä, ja myös opettajien virta on tärkeä. "Sen kanssa on tehtävä enemmän töitä jo pedagogisissa tiedekunnissa", sanoi opetusministeriön opetusalan johtaja Petr Bannert. Samalla hän kuitenkin lisää, että hän odottaisi toteutumista vasta noin 2019 tai jopa 2023.
On vähän outoa, että joissain ulkomaisissa kouluissa se meni paljon nopeammin ja 1-on-1-ohjelmat toimivat jo normaalisti. Eikä vain sellaisissa maissa kuin Yhdysvalloissa tai Tanskassa, vaan myös esimerkiksi Etelä-Amerikan Uruguayssa. Valitettavasti maassa poliittiset painopisteet ovat muualla kuin koulutuksessa.
Te kaikki kuvittelette sen Hurvínek-sodaksi. Pelkästään oppikirjojen korvaamisella tableteilla ei ole yleistä merkitystä. Niin sanotun älykkään oppimisen käsite täydessä muodossaan on paljon monimutkaisempi ja kalliimpi. Kyse ei ole vain tablettien ostamisesta ja oppikirjojen lataamisesta niihin interaktiivisessa muodossa. Ennen kaikkea opettajalla tulee olla tabletti/muistivihko jossain opettajasovelluksella, jonka kautta voidaan ohjata oppilaiden tabletteja, striimata niihin videoita, ladata asiakirjoja ja tarvittavia opetusmateriaaleja. Klassinen liitutaulu ja liitu on myös korvattava elektronisella "älytaululla". Kaikkea tätä varten tarvitset 100 % Internet-yhteyden, nopean linjan, joka pystyy käsittelemään kymmenien/sattojen lasten yhteyksiä kerralla, joten sinulla on oma datakeskus (verkko, palvelimet, tallennustila). Kaikki tämä maksaa jotain, eikä kouluilla ole siihen rahaa. Lisäksi jokaisen koulun ei todellakaan kannata tehdä omaa ratkaisuaan/projektiaan. Tämän on oltava hieman laajempi, jotta se olisi kannattavaa. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on vielä yksi suuri ongelma, ja se ovat opettajat itse. Suuri osa heistä on suhteellisen "vanhoja" eivätkä tunne modernia tekniikkaa (sinulla täytyy olla kouluttajia, jotka opettavat heille kaiken ja ihmisiä, jotka ovat käytettävissä, jos jokin ei toimi).
Tämä on vain pieni pohjustus siitä, mitä tarvitaan, jotta se toimisi niin kuin sen pitäisi ja kuten se todella on tarkoitettu. Artikkelisi on melko pinnallinen, koska sinulla ei ole aavistustakaan siitä ja luulet, että anna lapsille tabletti, niin heistä tulee älykkäämpiä.
Dobrý den.
Kukaan ei sano, että muutoksen on tapahduttava huomenna. On vain ihme, että se toimii muualla, ja täällä lasketaan kymmenen vuoden valmisteluun. Vuosittain testattiin joitain, joista tulokset ovat selvät. (Et muuten väitä, että lapset olisivat älykkäämpiä, mutta ymmärrän, että yritit vain lisätä dramaattista vaikutusta kommenttiisi.)
Että kouluilla ei ole rahaa – mitä sanotte pilottikouluista, jotka onnistuivat saamaan varat kaikista hallinnollisista vaikeuksista huolimatta? Sama opettajien kanssa – kolmella neljäsosalla ei ollut ongelmaa nykytekniikan kanssa. Lisäksi, jos olisi selkeästi määritelty käsite, nämä ongelmat olisivat ohimeneviä. Mikä muuten on tekstin ydin - jos se ei ole tarpeeksi selkeä - että tarvitaan jonkinlainen visio, jota opetusministeriöstä ei voi eikä tule.
Kuten kirjoitin, puhut vain jostain pseudoälykkäästä koulusta, jossa ostat tabletteja opiskelijoille ja se katoaa. Tässä ei ole muuta vuorovaikutusta. Tietysti koulut voivat saada rahaa siihen, mutta se ei pidä paikkaansa. Ongelma syntyisi, jos he haluaisivat tehdä sen kaikkien kanssa neuvotellen. Koululla on vaikea varaa omaan 20 megatavun datakeskukseen, siksi sanon, että se on myönnettävä kaikille kollektiivisesti eikä kouluille itse ja aina eri tavalla.
Ja luitko artikkelia ollenkaan? Sen toisella puoliskollahan mainitaan nimenomaan kysymys koulujen nopeasta yhteydestä sekä kokonaisvaltaisen järjestelmän ja kokonaiskonseptin tarpeista. Myös opettajankoulutuksen tarve ja teknisen taustan rakentamisen tarve mainitaan. Sikäli kuin tiedän, artikkelissa ei missään kohtaa sanota, että sinun tarvitsee vain jakaa iPadeja lapsille.
En oikein usko tablettien käyttöön koulussa, ja olen käyttänyt tietokonetta 20 vuotta. Edes yliopisto-opiskelijat eivät voi vastustaa kannettavien tietokoneiden ja Internet-yhteyksien tarjoamia houkutuksia. Ja jos opettaja taas rajoittaa sitä rajoittavasti, se on vain eräänlainen hopealanka, joka väsyy hetken kuluttua.
IMHO, koulutuksemme ongelma on aivan muualla. He oppivat lisäämään, vähentämään, kertomaan, jakamaan, mutta lapset eivät ymmärrä merkitystä. Murto- ja desimaalilukuja opetetaan, mutta vielä kuudennella luokalla lapset EI tiedä MITÄÄN numerojärjestelmästä, jonka kanssa he työskentelevät. Oppilaille sanotaan sanoja, mutta he näkevät näiden sanojen merkityksen. On ymmärrettävää, että he eivät vielä pysty käsittelemään niin paljon abstraktiota ja niin monia uusia käsitteitä, mutta miksi tulvii heidän aivonsa lisäpainolastilla?
Tabletit, interaktiiviset taulut, tietokoneet työpöydällä... nämä ovat kaikki vain häiriötekijöitä, jotka ovat hetken mielenkiintoisia, mutta sitten kääntävät huomion pois tärkeistä asioista. Se on yksinkertainen muodon voitto sisällöstä. Emme käyttäneet oppikirjoja koulussa, meidän ei tarvinnut, koska olin onnekas päästä "matematiikan tunnille", joten oppikirjojen sijasta meillä oli laadukkaat opettajat, joiden päähän se järjestettiin. Näin esimerkiksi peruskoulun seitsemännellä luokalla jaoimme polynomin polynomilla - eli sellaiseen, johon useista yliopistoista valmistuneetkaan eivät pysty.
Entä sitten tabletit? Ensin sinun on vaihdettava "työ" "tehtäväksi". Sitten on tarpeen opettaa yhteiskunnalle, että opettajalla on sama tai korkeampi sosiaalinen asema kuin suuren yrityksen johtajalla tai jopa Tšekin tasavallan presidentillä itsellään. Voin kuvitella kuinka äärimmäisen nöyryyttävää on opettajalle, kun hän kuulee joka puolelta, mikä taakka hän on kansalaisiaan kohtaan, koska hänellä on 2 kuukautta lomaa ja hän roikkuu edelleen jossain (että hän tekee melkein jatkuvasti palkattomia ylitöitä, joskus hän ei voi ottaa lomaa, ja hänen vanhempansa he heittävät kaikki ongelmat mekkojensa koulutukseen) Tämän jälkeen opettajien palkkoja ja myös opettajien valintavaatimuksia on nostettava radikaalisti. Kun tämä kaikki on tehty, vasta sitten sallin itseni käsitellä "kouluille tarkoitettuja tabletteja".
PS: En ole opettaja, enkä ole koskaan ollutkaan, mutta tunnen heistä useita, ja monet heistä yrittävät omalla kehollaan estää patoa rikkoutumasta jopa henkilökohtaisten uhrausten kustannuksella (melko monet heistä päätyi sairaalaan psyykkisten ongelmien kanssa). Hän saa kaikkialla ihailtavasta työstään vain loukkauksia, pilkkaa ja kiittämättömyyttä.
Täydellinen sopimus! En ole opettaja, mutta jokainen järkevä ihminen voi nähdä tämän.
Vaikka kuinka yritämme, äänestämme jatkossakin samoja eduskuntapuolueita, MITÄÄN ei muutu koskaan, nuo puolueet ovat jo osoittaneet, missä ovat prioriteettinsa.
Valtava, valtava plussa! Olen iloinen, että nykyään löytyy henkilö, joka arvostaa opettajan ammatin epätavallisia vaatimuksia. Mitä tavallinen lukion kanttori joutuu läpikäymään – se on helvettiä! En ole samaa mieltä nykypäivän yhä hemmoteltujen pedikeiden kanssa, joilla ei ole parempaa tekemistä kuin (haha, mikä ironia tällä sivustolla) naputella pysyvästi iPhoneaan penkin alla. Lisää tietoisia ihmisiä!
Valitettavasti sekoitat päärynöitä ja omenoita. Kouluille tarkoitettuja tabletteja ei ole tarkoitus parantaa opettajan oloa tai nostaa hänen tasoaan. Tabletilla on hyvät mahdollisuudet parantaa opetuksen laatua. Dale säästää aikaa, rahaa kirjoihin ja koulupoikien salkkuun.
Olen itse aloittanut opiskelun uudelleen ja olen erittäin pahoillani, että iPadissa ei ole oppikirjoja, vaan vedän kasaa kirjoja ja muistikirjoja.
Olen kiitollinen, että Fragmentista löytyy ainakin pari PDF-kirjaa. Muuten meillä on paljon opetusmateriaaleja koulujärjestelmässä, josta opettajat tarjoavat ne meille. On erittäin kätevää ladata, tallentaa ja käsitellä näitä materiaaleja.
Minusta kaikkien ei tarvitse olla niin neroja, että psykologiaa pitää opetella ja ulkoa tunteilla, sama pätee lakiin, historiaan jne.. ja siksi tarvitaan edelleen kirjoja, jotka voidaan korvata tabletilla. Voit myös kirjoittaa niihin testejä ja tallentaa ne sitten järjestelmään, mahdollisuuksia on paljon, mutta jostain on aloitettava!
(pieni esimerkki, paperioppikirja 170 kc, sama PDF 69 kc - saa helposti valtion kustannuksella oppikirjan ja jakaa sen sitten johonkin koululupaan ilmaiseksi, ja jo miljoonia on säästetty)
Et taaskaan ymmärrä kirjoitettua tekstiä. Ja sinä et yleensä ymmärrä.
Katsos, minulla on kymmeniä O'Reilly-kirjoja pelkästään sähköisessä muodossa. Luen myös periaatteessa vain kaunokirjallisuutta sähköisesti. Tärkeää on, että se vaikuttaa opetuksen laatuun vain hieman positiivisesti ja joskus jopa erittäin negatiivisesti.
Koko tekstini koskee sitä, että olennainen elementti on *laadukas* opettaja, joka saa kyvyistään hyvin palkan ja ennen kaikkea haluaa harjoittaa ammattiaan. Hän ei tarvitse siihen tablettia (en edes väittänyt sitä missään, enkä ymmärrä ollenkaan, miten voit saada sen niin väärin tekstistäni). Pelkästään tällainen opettaja vähentää materiaalin ymmärtämiseen tarvittavaa aikaa eksponentiaalisesti ja aina paljon enemmän kuin mikään oppikirja tabletilla.
Koulutuksessa on edelleen erittäin merkittävä este, mutta se on oppilaiden/opiskelijoiden puolella - keskittymiskyvyttömyys. Tabletti pahentaa tätä kyvyttömyyttä, koska se ohjaa huomion ei-olennaiseen.
Muuten, ihmisille, jotka eivät muista kaikkea (älä huoli, meitä on suurin osa), keksittiin oppikirjojen leveät tyhjät marginaalit, revitty muistilehtiö ja kynä, jonka toisessa päässä on pyyhekumi. Ainutlaatuinen tekniikka, jolla on pitkä käyttöikä. Ja näyttö on myös erittäin helppo nähdä suorassa auringonvalossa.
Asiat, joista kirjoitat, ovat mukavia, mutta ne eivät ole kriittisiä, ja ne ovat, jos olet pahoillasi, roskaa.
Luulen tietäväni mistä puhut. Mutta meillä jokaisella on erilainen näkemys tilanteesta ja artikkelista. En usko, että tabletin pitäisi korvata laadukasta opettajaa tai ratkaista jotain koulun kriisiä. Ja älä edes ajattele sitä Yhdysvalloissa, missä se keksittiin.
Ymmärrän, että havainnollistava kuva voi johtaa ajatukseen, että projektin takana on ensikertalainen opiskelija iPadilla, mutta se ei ole tarkoitus. Meillä ei ole vain peruskouluja, on myös yläkouluja ja lukioita.
Matematiikkaa ei huijata, tabletti ei todellakaan auta siellä, mutta miksi opettajat jakavat huonoja xerox-kopioita läksyjä varten?
Ymmärrän tabletin suurena apulaisena ja varsinkin siirtymisen 21-luvulle, heti kynästä pyyhekumilla. Ja sen ei tarvitse olla pelkkä tabletti, vain tietokone kotona – mutta missä on sisältö?
Yhteenvetona voidaan todeta, että verkko-oppiminen on ehdoton kyllä minulle (kyseessä on sisältö, ei kakku).
Herra Slávek, en tiedä mitä sinulla on mielessä, mutta luultavasti... Mistä ihmeestä keksit säästetyt miljoonat? Säästät sata oppikirjassa, se on todella pommi, mutta se typerä ipad maksaa noin 7000-12000, joten et todellakaan säästä miljoonia, mutta menetät miljardeja. Esimerkki: luokallamme on 30 henkilöä, sitten on B ja C, 8 luokalla, eli 720 oppilasta, SE ON HIEMAN YLI 5 MILJOONAA TABLETTEJA, jos ne maksavat VAIN 7000 CZK, sinun on ostettava heille oppikirjoja, kaikki Kaiken kaikkiaan koulukirjat kestävät noin 6 vuotta, tabletit ehkä 2 vuotta, sitten ne vain hajoavat.
Parempi olla hiljaa ensi kerralla taloustieteilijät...
En siis kirjoita mihinkään, että tabletteja annetaan pois, joten en kirjoita mitään siitä, että se on iPad. Ja meillä ei ole vain peruskouluja. Yläkoulussa ei anneta oppikirjoja ja kun sen lasken, niin keskiarvo on 150/kirja x 10 oppiainetta x 4 vuotta on 6000 kc. Sesityä en tunne, mutta yksi maksaa 20kc. Ja kirjoitan sähköpostista. oppikirjoja voitaisiin kirjoittaa ilmaisella lisenssillä ja antaa ilmaiseksi.
Ja jos sinulla on niin rajallinen näkemys asiasta, olen pahoillani puolestasi.
PS Ne joilla ei ole argumentteja, käyttävät loukkauksia
P.S2. tyttärelläni on jo tabletti ja kun mini 2 tulee ulos, hänellä on toinen.
Ei tule kysymykseen: Suurin ongelma on todellakin opettajien laadussa, mitä siihen voi lisätä, kun edes lainattu johtaja ei puhu tšekkiä hyvin ja unohtaa sanan "Saimme rahat eurooppalaisista...
Se, että joskus luemme, että jossain luokassa oli Apple-tabletteja, on osoitus älykkäästä yritysmarkkinoinnista, koulun henkilökunnan halusta saada arvostettua elektroniikkaa maksamatta siitä ja toimittajien epäpätevyydestä, jotka raportoivat siitä innostuneesti (äskettäin Respekt ).
Tietysti on pohjimmiltaan toivottavaa, että tietokoneista tulee koululasten perustyökalu, mutta jotta se olisi mielekästä ja kustannusten ja vaivan arvoista, sen on oltava tietokoneita, joilla voidaan myös luoda sisältöä, ei tabletteja. Jotta projekti olisi toteuttamiskelpoinen, sen on oltava halpa tekniikka, samalla kun se säilyttää olennaiset toiminnallisuuden näkökohdat. Ja sen on oltava järjestelmä, jolle koulut (tai koko koulutusjärjestelmä tietyssä maassa) voivat luoda sovelluksia helposti ja esteettömästi. Päinvastoin, se ei saa olla järjestelmä, joka on riippuvainen yhdestä monopolista. Sen pitemmälle puhumatta sanon, että Linuxilla varustetut netbookit ovat lähellä näitä vaatimuksia, kun taas Applen tekniikka on niiden kanssa ristiriidassa. Toisin kuin herra Novotný, olen sitä mieltä, että iPad on vakiona kaikissa kouluissa mahdoton ilman "mutta" (huomaa, että olen henkilökohtaisesti tyytyväinen Applen tuotteisiin).
Artikkelin johtopäätös on miellyttävä ei-vakava kampanja. Muutaman edistyneen koulun kokeiden tulokset kertovat hyvin vähän suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta koko koulujärjestelmässä - ja vain tällä oletuksella siinä on todella järkeä. Onko tämä jo saavutettu mainitussa Yhdysvalloissa, Tanskassa tai Uruguayssa?