Ondrej Holzman Kun Petr Mára avasi tämän vuoden iCON Prague -tapahtuman, hän totesi, että koko tapahtuman tavoitteena ei ole vain esitellä erilaisia tuotteita ja palveluita, vaan ennen kaikkea näyttää, miten ne toimivat. Ja hänen sanansa täytti täydellisesti sarjan ensimmäinen puhuja - Chris Griffiths.
Käytännössä tuntematon tšekkiläisessä ympäristössä – olihan hänen ensi-iltansa myös iCONissa Tšekin tasavallassa – englantilainen osoitti luennoillaan loistavasti, kuinka ajatuskarttoja käytetään jokapäiväisessä henkilökohtaisessa ja työelämässä, mikä voi olla aivan erilaista, parempaa. ja tuottavampia heidän ansiostaan. Chris Griffiths, Tony Buzanin, mielikarttojen isän, läheinen työtoveri, sanoi heti alussa, mikä on yleensä suurin ongelma mielikartoissa: että ne ymmärretään hyvin usein väärin ja niitä käytetään väärin.
Samalla ne ovat erinomainen työkalu muistiin ja luovuuteen, jos saat niistä selvää. Alan pitkään ja erittäin intensiivisesti toimineen Griffithsin mukaan mielikartat voivat lisätä tuottavuuttasi jopa 20 prosenttia, jos sisällytät ne asianmukaisesti työnkulkuusi. Se on melko merkittävä luku, kun otetaan huomioon, että mielikartat ovat karkeasti sanottuna vain toinen muistiinpanotyyli. Loppujen lopuksi Chris vahvisti tämän toteamalla, että aivan kuten muistiinpanoja voi tehdä kaikkialla, voit myös tehdä ajatuskarttoja kaikesta. Hän vastasi kysymällä, onko olemassa aluetta, jolla mielenkarttoja ei voida käyttää.
Mielikarttojen etuna on, että ne auttavat ajatteluasi ja luovuuttasi. Se toimii myös erinomaisena muistityökaluna. Yksinkertaisiin karttoihin voit tallentaa luentojen sisällön, kirjan yksittäisten lukujen sisällön ja muita yksityiskohtia, jotka kuitenkin unohtuvat seuraavaan päivään mennessä jopa 80 prosenttia. Jos kuitenkin kirjoitat jokaisen tärkeän osan uuteen haaraan, voit palata mielenkarttaasi milloin tahansa tulevaisuudessa ja tiedät heti mistä on kyse. Korvaamattomia lisäyksiä tällaisiin karttoihin ovat erilaiset kuvat ja pikkukuvat, joihin muistisi reagoi jopa paremmin kuin tekstiin. Loppujen lopuksi koko mielenkartta on yksi iso kuva, ja aivoilla on helpompi muistaa se. Tai muistaa myöhemmin nopeammin.
Mielikarttoja luotaessa on tärkeää muistaa, että tämä on melko intiimi ja henkilökohtainen asia. Yleensä tällaiset kartat eivät toimi useille ihmisille, vaan vain sille, joka loi kartan ajatuksellaan. Siksi sinun ei tarvitse olla ujo piirtämään niihin kaikenlaisia kuvia, vaikka sinulla ei olisi graafista lahjakkuutta, sillä ne herättävät erilaisia assosiaatioita erittäin tehokkaasti. Mielikartta on tarkoitettu ensisijaisesti sinulle, eikä sinun tarvitse näyttää sitä kenellekään.
Mutta ajatuskarttoja ei voi käyttää useammille ihmisille ollenkaan. Griffithsille niistä on korvaamaton apu esimerkiksi valmennuksen aikana, kun hän löytää mielekarttojen avulla yhdessä esimiehen kanssa vahvuutensa ja heikkoutensa, joita hän sitten yrittää työstää. Sillä hetkellä esimerkiksi molemmat osapuolet tuovat ajatuskartan sellaiseen tapaamiseen ja yrittävät tehdä johtopäätöksiä keskenään vertaamalla.
Klassiset muistiinpanot voisivat luultavasti palvella tällaista tarkoitusta, mutta Griffiths kannattaa ajatuskarttoja. Yksinkertaisten salasanojen ansiosta, joista karttojen tulisi pääosin koostua (haaroissa ei tarvita pitkiä tekstejä), ihminen pääsee lopulta paljon yksityiskohtaisempaan ja tarkempaan analyysiin esimerkiksi itsestään. Sama periaate pätee projektimielekartat myös SWOT-analyyseihin, jolloin voi olla paljon tuottavampaa luoda ajatuskartta heikkouksille ja vahvuuksille ja muille kuin kirjoittaa ne selkeästi määriteltyihin "lokeroihin" ja pisteisiin.
Mielikartoissa on myös tärkeää - ja Chris Griffiths usein viittasi tähän - on se, kuinka paljon vapautta annat aivoillesi ajattelussa. Parhaat ideat syntyvät, kun ei keskity. Valitettavasti koulutusjärjestelmä toimii täysin tätä tosiasiaa vastaan, mikä toisaalta rohkaisee oppilaita keskittymään yhä enemmän ongelmien ratkaisemiseen, mikä tarkoittaa, että aivokapasiteetista käytetään vain pieni murto-osa, emmekä käytännössä anna 95 prosenttia tietoisuus erottuu. Opiskelijoille ei myöskään anneta luovia ja "ajattelevia" luokkia, jotka auttaisivat heitä kehittämään omaa luovuuttaan.
Tähän edesauttavat ainakin ajatuskartat, joissa erilaisten salasanojen ja tällä hetkellä luotujen assosiaatioiden ansiosta pääset suhteellisen helposti tietyn ongelman tai kehitettävän idean ytimeen. Pidä vain tauko ja anna aivojen ajatella. Tästä syystä esimerkiksi Griffiths pitää mieluummin, että ihmiset luovat mielenkarttoja, jos hän haluaa nähdä niiden tuotoksen, aina ainakin toiseen päivään, koska silloin he voivat lähestyä koko asiaa selkeällä päällä ja täynnä uusia ideoita ja ideoita. ajatuksia.
20 % ei minusta subjektiivisesti näytä huimaa parannukselta työnkulussa. Kiitos kuitenkin kaikista parannuksista. Mitä sw:tä/sovellusta kaiutin käyttää/suosittelee?
iMindMap + DropTask
http://jablickar.cz/recenze-imindmap-7/