Sulje mainos

Tämä viikko Google esitteli aivan uuden Chromecast-laitteen, joka muistuttaa suuresti Apple TV:tä, erityisesti AirPlay-toimintoa. Tämä TV-lisävaruste on pieni dongle, jossa on HDMI-liitin, joka liitetään televisioon ja maksaa 35 dollaria, lähes kolmanneksen Apple TV:n hinnasta. Mutta miten se vastaa Applen ratkaisua, ja mitä eroa niillä on?

Chromecast ei todellakaan ole Googlen ensimmäinen yritys tunkeutua TV-markkinoille. Mountain View'sta kotoisin oleva yritys yritti tehdä tätä jo Google TV:llä, alustalla, jonka Googlen mukaan piti hallita markkinoita jo kesällä 2012. Näin ei käynyt, ja aloite sammui liekkeihin. Toinen yritys lähestyy ongelmaa täysin eri tavalla. Kumppaneista riippuvuuden sijaan Google on kehittänyt edullisen laitteen, joka voidaan liittää mihin tahansa televisioon ja siten laajentaa sen toimintoja.

Apple TV AirPlaylla on ollut markkinoilla useita vuosia, ja Applen käyttäjät tuntevat sen hyvin. AirPlayn avulla voit suoratoistaa mitä tahansa ääntä tai videota (jos sovellus tukee sitä) tai jopa peilata iOS-laitteen tai Macin kuvaa. Striimaus tapahtuu suoraan laitteiden välillä Wi-Fin kautta, ja ainoa mahdollinen rajoitus on langattoman verkon nopeus, sovellusten tuki, jota voidaan kuitenkin kompensoida ainakin peilauksella. Lisäksi Apple TV mahdollistaa pääsyn iTunesin sisältöön ja sisältää valikoiman TV-palveluita, mukaan lukien Netflix, Hulu, HBO Go jne.

Chromecast sen sijaan käyttää pilvisuoratoistoa, jossa lähdesisältö, joko video tai ääni, sijaitsee Internetissä. Laite käyttää muokattua (eli leikattua) Chrome-käyttöjärjestelmän versiota, joka muodostaa yhteyden Internetiin Wi-Fin kautta ja toimii sitten rajoitettuna yhdyskäytävänä suoratoistopalveluihin. Mobiililaite toimii tällöin kaukosäätimenä. Jotta palvelu toimisi, se tarvitsee kaksi asiaa toimiakseen Chromecast TV:ssä – ensinnäkin sen on integroitava API sovellukseen ja toiseksi sillä on oltava verkkokumppani.

Esimerkiksi YouTube tai Netflix voivat toimia tällä tavalla, jossa lähetät kuvan matkapuhelimesta tai tabletista televisioon (myös Playstation 3 voi tehdä sen esim.), mutta vain komentona parametrein, joiden mukaan Chromecast etsii annettua sisältöä ja alkaa suoratoistaa sitä Internetistä. Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Google sanoi, että tuki Pandora-musiikkipalvelulle lisätään pian. Kolmannen osapuolen palveluiden ulkopuolella Chromecast voi tarjota Google Playn sisältöä sekä osittain peilata Chrome-selaimen kirjanmerkkejä. Tässäkään ei ole kyse suoraan peilauksesta, vaan sisällön synkronoinnista kahden selaimen välillä, joka on tällä hetkellä beta-vaiheessa. Tällä toiminnolla on kuitenkin tällä hetkellä ongelmia videoiden sujuvassa toistossa, erityisesti kuva katkeaa usein äänestä.

Chromecastin suurin etu on sen monikäyttöisyys. Se voi toimia sekä iOS-laitteiden että Androidin kanssa, kun taas Apple TV:tä varten sinun täytyy omistaa Apple-laite, jos haluat käyttää AirPlayta (Windowsilla on osittainen AirPlay-tuki iTunesin ansiosta). Pilvisuoratoisto on varsin älykäs ratkaisu kahden laitteen välisen todellisen suoratoiston sudenkuopat ohittamiseen, mutta toisaalta sillä on myös rajansa, esimerkiksi television käyttäminen toisena näyttönä ei ole mahdollista.

Chromecast on varmasti paljon parempi kuin mikään Google TV:n tähän mennessä tarjoama, mutta Googlella on vielä paljon työtä tehtävänä vakuuttaakseen kehittäjät ja kuluttajat siitä, että heidän laitteensa on juuri sitä mitä he tarvitsevat. Vaikka Apple TV on korkeampi hinta, se näyttää silti paremmalta valinnalta ominaisuuksien ja palveluiden laajemman valikoiman vuoksi, eivätkä asiakkaat todennäköisesti käytä kumpaakaan laitetta, varsinkin kun televisioiden HDMI-porttien määrä on yleensä rajallinen (vain TV:ni on esimerkiksi kaksi). Verge muuten, loi hyödyllisen taulukon, jossa vertaillaan kahta laitetta:

.