Apple vaatii tekoälyn säätelyä

Tekniikan alaa uhkaavat monet tekijät. Käyttäjät pelkäävät esimerkiksi haittaohjelmia tai yksityisyyden menetystä. Mutta teknologiateollisuuden vaikutusvaltaisten persoonallisuuksien mukaan meidän ei pitäisi huolehtia niinkään itse inhimillisestä tekijästä, vaan pikemminkin sen yhteydestä tekoälyyn. Tänä vuonna Davosissa järjestetyssä World Economic Forumissa useiden suurten teknologiayritysten johtajat vaativat alan lainsäädännöllistä sääntelyä. Mitkä ovat heidän syynsä tehdä niin?

”Tekoäly on yksi syvällisimmistä asioista, jonka parissa ihmiskunta työskentelee. Siinä on enemmän syvyyttä kuin tuli tai sähkö." sanoi Alphabet Inc:n toimitusjohtaja viime keskiviikkona World Economic Forumissa. Sundar Pichai lisäsi, että tekoälyn säätely edellyttää globaalia käsittelykehystä. Microsoftin johtaja Satya Nadella ja IBM:n johtaja Ginni Rometty vaativat myös tekoälyn käyttöä koskevien sääntöjen standardointia. Nadellan mukaan tänään, yli kolmekymmentä vuotta sitten, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan unionin on luotava säännöt, jotka määrittelevät tekoälyn merkityksen yhteiskunnallemme ja maailmalle.

Yksittäisten yritysten yritykset laatia omat tekoälyn eettiset säännöt ovat aiemmin kohdanneet vastalauseita paitsi näiden yritysten työntekijöiden taholta. Esimerkiksi Google joutui vuonna 2018 vetäytymään salaisesta hallitusohjelmasta Project Maven, joka käytti teknologiaa sotilaallisten droonien kuvien analysointiin massiivisen vastareaktion jälkeen. Stefan Heumann Berliinissä toimivasta Stiftung Neue Verantwortung -ajatushautomosta sanoo tekoälyyn liittyviin eettisiin kiistoihin liittyen, että poliittisten organisaatioiden tulee asettaa säännöt, ei yritysten itsensä.

Google Home -älykaiutin käyttää tekoälyä

Nykyisellä tekoälyn vastaisella mielenosoituksella on selkeä syy tähän ajoitukseen. Euroopan unionin on muutaman viikon kuluttua muutettava asiaa koskevaa lainsäädäntöä koskevia suunnitelmiaan. Näitä voivat olla esimerkiksi säädökset tekoälyn kehittämisestä niin sanotuilla riskialoilla, kuten terveydenhuollossa tai liikenteessä. Uusien sääntöjen mukaan esimerkiksi yritysten olisi dokumentoitava läpinäkyvyyden puitteissa, miten ne rakentavat tekoälyjärjestelmiään.

Tekoälyn yhteydessä on ollut aiemminkin useita skandaaleja - yksi niistä on esimerkiksi Cambridge Analytica -tapaus. Amazon-yhtiössä työntekijät salakuuntelivat käyttäjiä digiassistentin Alexan kautta, ja viime vuoden kesällä syntyi taas skandaali, joka johtui siitä, että yritys Google - tai pikemminkin YouTube-alusta - keräsi alle-ikäisten lasten tietoja. kolmetoista ilman vanhempiensa suostumusta.

Vaikka jotkut yritykset ovat vaiti tästä aiheesta, varapresidenttinsä Nicola Mendelsohnin lausunnon mukaan Facebook loi äskettäin omat sääntönsä, jotka ovat samankaltaisia ​​kuin eurooppalainen GDPR-asetus. Mendelsohn sanoi lausunnossaan, että tämä oli seurausta Facebookin pyrkimyksestä globaaliin sääntelyyn. Googlen tietosuojasta vastaava Keith Enright sanoi hiljattain Brysselissä pidetyssä konferenssissa, että yritys etsii parhaillaan tapoja minimoida kerättävän käyttäjädatan määrää. "Mutta laajalle levinnyt suosittu väite on, että meidän kaltaiset yritykset yrittävät kerätä mahdollisimman paljon tietoa." hän totesi edelleen ja lisäsi, että sellaisten tietojen säilyttäminen, jotka eivät tuota käyttäjille mitään arvoa, on riskialtista.

Sääntelyviranomaiset eivät missään tapauksessa näytä aliarvioivan käyttäjätietojen suojaa. Yhdysvallat valmistelee parhaillaan GDPR:n kaltaista liittovaltion lainsäädäntöä. Niiden perusteella yritysten olisi hankittava asiakkailtaan suostumus tietojensa luovuttamiseen kolmansille osapuolille.

Lähde: Bloomberg